Intia: Tamil Nadu
Saavuimme Intian Tamil Nadu-osavaltioon Madurain kaupunkiin vietettyämme kaksi viikkoa Sri Lankan rennossa ilmapiirissä. Lentoyhtiö: Mihin Lanka Airlines kiidätti meidät tähän mystiseen ja suureen Aasian valtioon Colombon lentokentältä.
Madurai
Kaupunki on kuuluisa suuresta Meenakshi Amman -hindutemppelistä. Koko kaupunki on rakennettu sen ympärille. Huoneemme oli temppelin lähellä, joten kävimme katsomassa tätä älyttömän pikkutarkasti tehtyä rakennusta heti ekana iltana. Monet eri hindu jumalapatsaat reunustivat rakennusta värikkäästi.
Heti ensimmäisinä päivinä hämmästelyä riitti. Ensin syöt tavattoman hyviä ruokia ja sitten näet kun aikuinen mies paskantaa kadulle taksin taakse kylmän viileesti. Nainenkin tyhjentää autuaasti rakkonsa kadulle hametta polviin nostaen. Tätä ei tajua, varsinkaan kun yleinen vessa on vain 50 metrin säteellä. Samalla pienellä kadulla klyyvarisi täyttyy ensin kukkien ja ruuan tuoksusta ja 10 metrin päässä haisee ihmisuloste.
Lehmät ja vuohet laiduntavat pitkin katuja ja roskakasoja. Temppelit ovat siistejä, muu ympäristö kuin kaatopaikka. Lehmä on pyhä, mutta kulkukoiraa voi tirvasta kuonoon ohimennen. Intia on vastakohtien maa niin kuin on sanottu.
Uskonto näkyy joka paikassa. Pienempiä ja isompia temppeleitä on siellä täällä. Eräs mies käveli kadulla meitä vastaan ja kohdallamme otti kengät pois ja kumarsi meitä ja jatkoi matkaa. Ei mitään hajua, mistä oli kyse.
Sri Lankan iloisuudesta ja rentoudesta tulimme siis keskelle sekavaa Intialaista kaupunki miljöötä. Kulttuurishokki jokaiselle ensimmäistä kertaa Intiaan tulevalle suomalaiselle on taattu.
Tuticorin
Maduraista bussilla Tuticoriniin sen enempää miettimättä, mihinkä ollaan menossa. Ja kappas, kaupungin rannikko Intian armeijan käytössä, eli ei mikään turistikohde. Rannalle meno oli kielletty muutamaa tuntia lukuunottamatta. Ei muuta kun kartalta bongaamaan seuraavaa paikkaa. Tarkoitus mennä rannikkoa pitkin Keralan alueelle.
Päätimme lähteä Manapadin kylään bussilla. Homma ei mennyt niin jouhevasti, kuin oltiin ajateltu. Bussiasemalla kyseltiin, mistä bussi lähtee ja eri ihmiset opasti meitä moneen eri suuntaan. Ensiksi neuvottiin bussilaiturin puoleen väliin, sitten päätyyn kunnes hyvää englantia puhuva mies neuvoi meidät takaisin laiturin alkuun. Odotimme bussia kunnes joku mies tuli sanomaan, että nyt lähtee bussi laiturin toisesta päästä. Emme siihen kerinneet ja odotimme seuraavaa. Kymmeneltä ihmiseltä kysyt neuvoa, saat ainakin 5 erilaista vastausta. Koita siitä sitte arvailla, mikä on lähimpänä totuutta. Harva puhui edes englantia tällä alueella.
Silja & Ville
Saavuimme Intian Tamil Nadu-osavaltioon Madurain kaupunkiin vietettyämme kaksi viikkoa Sri Lankan rennossa ilmapiirissä. Lentoyhtiö: Mihin Lanka Airlines kiidätti meidät tähän mystiseen ja suureen Aasian valtioon Colombon lentokentältä.
Madurai
Kaupunki on kuuluisa suuresta Meenakshi Amman -hindutemppelistä. Koko kaupunki on rakennettu sen ympärille. Huoneemme oli temppelin lähellä, joten kävimme katsomassa tätä älyttömän pikkutarkasti tehtyä rakennusta heti ekana iltana. Monet eri hindu jumalapatsaat reunustivat rakennusta värikkäästi.
Heti ensimmäisinä päivinä hämmästelyä riitti. Ensin syöt tavattoman hyviä ruokia ja sitten näet kun aikuinen mies paskantaa kadulle taksin taakse kylmän viileesti. Nainenkin tyhjentää autuaasti rakkonsa kadulle hametta polviin nostaen. Tätä ei tajua, varsinkaan kun yleinen vessa on vain 50 metrin säteellä. Samalla pienellä kadulla klyyvarisi täyttyy ensin kukkien ja ruuan tuoksusta ja 10 metrin päässä haisee ihmisuloste.
Lehmät ja vuohet laiduntavat pitkin katuja ja roskakasoja. Temppelit ovat siistejä, muu ympäristö kuin kaatopaikka. Lehmä on pyhä, mutta kulkukoiraa voi tirvasta kuonoon ohimennen. Intia on vastakohtien maa niin kuin on sanottu.
Uskonto näkyy joka paikassa. Pienempiä ja isompia temppeleitä on siellä täällä. Eräs mies käveli kadulla meitä vastaan ja kohdallamme otti kengät pois ja kumarsi meitä ja jatkoi matkaa. Ei mitään hajua, mistä oli kyse.
Sri Lankan iloisuudesta ja rentoudesta tulimme siis keskelle sekavaa Intialaista kaupunki miljöötä. Kulttuurishokki jokaiselle ensimmäistä kertaa Intiaan tulevalle suomalaiselle on taattu.
Tuticorin
Maduraista bussilla Tuticoriniin sen enempää miettimättä, mihinkä ollaan menossa. Ja kappas, kaupungin rannikko Intian armeijan käytössä, eli ei mikään turistikohde. Rannalle meno oli kielletty muutamaa tuntia lukuunottamatta. Ei muuta kun kartalta bongaamaan seuraavaa paikkaa. Tarkoitus mennä rannikkoa pitkin Keralan alueelle.
Päätimme lähteä Manapadin kylään bussilla. Homma ei mennyt niin jouhevasti, kuin oltiin ajateltu. Bussiasemalla kyseltiin, mistä bussi lähtee ja eri ihmiset opasti meitä moneen eri suuntaan. Ensiksi neuvottiin bussilaiturin puoleen väliin, sitten päätyyn kunnes hyvää englantia puhuva mies neuvoi meidät takaisin laiturin alkuun. Odotimme bussia kunnes joku mies tuli sanomaan, että nyt lähtee bussi laiturin toisesta päästä. Emme siihen kerinneet ja odotimme seuraavaa. Kymmeneltä ihmiseltä kysyt neuvoa, saat ainakin 5 erilaista vastausta. Koita siitä sitte arvailla, mikä on lähimpänä totuutta. Harva puhui edes englantia tällä alueella.
Silja & Ville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti