Intia: Gokarna ja Goa

Gokarna

Tulimme sisämaasta Gokarnaan, joka on vielä Karnatakaa ja lähellä Goaa. Oli aika päästä taas rannalle ottamaan lungisti. Gokarnan alueella monta rantaa, joista majoituimme "long beachille". 7km pitkä rantaviiva ja majapaikka rannan läheltä. Päivät rannalla ja illat riippumatossa kuuta tuijottamassa. Ei hullumpaa ollenkaan.
Gokarnan kylän keskustassa oli useampi hindutemppeli ja yhtenä iltana oli juhlat ilmeisesti täyden kuun takia. Ensiksi näimme ryhmän tanssioita ja soittajia joilla oli 80cm korkeat kukkahatut päässä, joissa oli neonvaloja. Toisessa päässä katua oli naamiasmeininki. Trance pauhasi ja miehet tanssivat keskenään, osa omissa kuteissa ja osa naiseksi pukeutuneina. Nainenhan ei tanssiin eikä juhlaan ainakaan täälläpäin Intiaa voinut osallistua. Kaikki naiset siis katsojan roolissa. Hullua oli meininki, eikä järki pysy intialaisten touhuissa aina mukana.

Goa

Aloitimme etelä-Goalta Talbon beachiltä, josta vuokrasimme 50cc Harley Davidson Hondan, jolla pääsi kiertämään hyvin koko etelä-Goan aluetta. Muutaman päivän sightseeniin kuului pieniä ja hiljaisia rantoja, isompia suosittuja ja Capo de rama linnoitus. Aikaa vietettiin pienemmillä rannoilla ja linnoituksessa, joka oli nähtävän arvoinen paikka, mutta suosituimmat rannat esim patnem ja agonda beachit oli viiden minuutin kurkkauksia rannalle. 

Seuraavaksi kohti Goan keskiosaa ja Colva beachia. Hieno paikka on sanottava, on valkoiset rannat ja palmua kasvaa, mutta täysin turismilla pilattu. Kauppojen ja ravintoloiden kyltit venäjäks ja liekö valkoinen hiekka vaalean turren hilsettä vai mitä. Törkeiden turistihintojen takia oli pian karattava. 

Mentiin Panajin kautta Calangute beachille, joka oli karmea paikka, hiekkakin ruskeaa ja karkeaa. (paikallisten suosima, hiekka tumman miehen hilsettä?) Täältä suoraan kohti Mapusan kaupunkia turismia karkuun. Ja karkuun tultiin todella, halvat guest houset ja lodget eivät voineet ottaa vastaan ulkomaalaisia ja niiden lisäksi oli pari kalliimpaa hotellia jotka olivat yli 3 kertaa meidän budjetin. Paikallinen mies yritti auttaa meitä löytämään huoneen, mutta ei millään onnistunut. Sanoi lopulta parhaan vaihtoehdon olevan nukkua bussiaseman penkillä. Bussiaseman viereen jäätiin tilannetta ihmettelemään, kunnes pikku hiprakassa skootterilla ajava katolilainen mies majoitti meidät kotiinsa ja tarjosi ruuatkin. Loistava homma. Äijä muisteli hippiaikoja Goalla 70-luvulla ja kertoi koko alueen olevan nykyään pilalla.

Menimme pohjois-Goalle toivoen, että rauhallisia paikkoja löytyisi. Anjuna jätettiin suosiolla väliin ja menimme arambol beachille. Turrelandia tämäkin, mutta ei niin paha kun edelliset. Hetki täällä ja kohti Maharastran osavaltiota ja suurta Mumbaita.

Goan yhteenveto

Haloo Ukraina! Ei se Venäjä Eurooppaa valtaa, vaan Goan se on haltuunsa ottanut, joten olkaa huoleti. Koko alue täynnä venäläistä kylttiä ja tekstiä, ihan eteläisintä osaa lukuun ottamatta. Älä tule Goalle mene, vaikka Gokarnaan tai johonkin muuhun paikkaan. Koko Intian itärannikko on täynnä rantaa, myös Goan ulkopuolella. Goa on kallis ja överiturismin kahleissa. Paikallisten mielipiteet olivat seuraavanlaisia: venäläiset pilanneet viimeistään koko Goan. Tuovat kyllä rahaa, mutta se ei kuulemma korvaa kaikkea. Vain nuori intialainen mies voi olla venäläisestä iloinen, hän ottaa venäläisnaisen kesäheilaksi ja tämä kustantaa koko vuoden kulut ja elämisen. Eikä Goalla ole mitään yhteistä muun Intian kulttuurin tai ruuan kanssa. Ruoka mautonta ja kulttuuri rahalla tapettu. Etelä Goasta jäi sentään jotain hyvää käteen. Kiitos Goa ja hyvästi!

Silja & Ville